Rahoitustakuun periaatteet
Ollakseen tehokasta taloudellisen varautumisen on oltava:
- varma toiminnanharjoittajan toiminnan keston ajan, ja toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyystilanteessa tai purkautuessa varojen on oltava käytettävissä ympäristövastuiden maksamiseen; .
- riittävä kattamaan kaikki ympäristövastuut; ja
- oltava asianomaisen henkilön, kuten sääntelyviranomaisen, käytettävissä ympäristövastuiden täyttämiseksi vaadittaessa.
Jos nämä ehdot eivät täyty, rahoitusvarauksen tekeminen voi epäonnistua. On olennaista, että rahoitusvarauksen perustana on alun perin vankka taloudellinen ja oikeudellinen perusta ja että sitä ylläpidetään ja valvotaan sen jälkeen.
Varausmäärän määrittäminen on ratkaisevan tärkeää. Jos rahoitus on turvattu ja käytettävissä, mutta sen määrä on riittämätön, julkisen talouden on ehkä maksettava vaje, eikä prosessi ole täysin onnistunut. Voi olla mahdollista osoittaa, että ennakoitujen vastuiden hallintaan ja lieventämiseen tarvittavat vakiotyöt ja niihin liittyvät kustannukset ovat välttämättömiä, mutta ennakoimattomia vastuita varten tarvittavien rahoitusvarausten tasoa on vaikeampi määrittää.
Varauksen saatavuuden ajoitus on myös tärkeää. Jos laitos suljetaan asteittain, rahoitusvarauksessa on otettava huomioon osittainen sulkeminen, sulkemisen loppuvaihe ja jälkihoito. Jälkihoitojakson kesto on määriteltävä, ja kaatopaikkojen katsotaan yleensä vaativan jälkihoidon rahoitusvarauksia vähintään 30 vuodeksi. Muissa olosuhteissa, esimerkiksi öljy- ja kaasulähteiden osalta, vastuu (esim. mahdolliset vuodot) voi ulottua paljon pidemmälle kuin lähteen käyttö- ja käytöstäpoistamisaika.
Rahoitusvarauksen oikeusvarmuuden kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sen varmistaminen, että rahoitusvarausta suojataan toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai purkamisen varalta, sillä usein sitä tarvitaan juuri silloin.
Rahoitussitoumus ei ole ihmelääke, ja rahoitussitoumuksen tarjoama suoja voi olla rajallinen erityisesti laittoman toiminnan tapauksessa. Tietyt laittomat toimet (esim. jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle) tapahtuvat täysin niiden lupa- ja oikeusjärjestelmien ulkopuolella, joiden perusteella rahoitussäännökset on laadittu. Laiton toiminta voi myös vaarantaa rahoitussäännösten riittävyyden ja oikeusvarmuuden, vaikka ne olisivatkin käytössä. Esimerkkinä voidaan mainita jätteenkäsittelypaikan hylkääminen, kun jätettä on varastoitu yli luparajojen; rahoitusvarauksen määrä ei olisi riittävä, jos se laskettaisiin luparajojen perusteella. Laittomat toimet voivat myös tehdä rahoitusvaraukset oikeudellisesti pätemättömiksi, koska laittomia tekoja koskevat poikkeuslausekkeet eivät koske niitä. Sivulla on jonkin verran keskustelua muista lähestymistavoista, joilla on merkitystä laittomien toimien täytäntöönpanon kannalta.