WMCE:n vaiheen I osahanke - jätteenpolttoa koskevat BAT-päätelmät

Tämässä tiedotusasiakirjassa esitetään yhteenveto keskeisistä teemoista, tärkeistä ajatuksista ja tosiasioista, jotka on poimittu annetuista lähteistä ja jotka koskevat jätteenpolttoa koskevien parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevien päätelmien täytäntöönpanoa IMPELin jäsenmaissa.

Huomautusasiakirjassa esitetään yhteenveto jätteenpolttoa koskevien parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevien päätelmien täytäntöönpanosta IMPELin jäsenmaissa.

Keskeiset havainnot ja teemat:

Lähteissä tuodaan esiin haasteita ja erilaisia lähestymistapoja vuoden 2019 jätteenpolttoa koskevien BAT-päätelmien täytäntöönpanossa IMPELin jäsenmaissa. Keskeinen teema on siirtyminen nykyisistä luvista uusien, tiukempien BAT-päästötasojen (BAT-AEL) mukaisiksi vuoden 2024 määräaikaan mennessä. Päästöjen rajoittamiseen, energiatehokkuuteen ja kiertotalouden periaatteisiin liittyvien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käytännön soveltaminen, erityisesti pohjatuhkan osalta, ovat myös keskeisiä aiheita.

1. Jätteenpolton BAT-päätelmien täytäntöönpano (tutkimusraportin perusteella):

• Kyselyn laajuus ja metodologia: Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan WI:n BAT-päätelmien käytännön täytäntöönpanoa IMPEL-verkoston asiantuntijoiden, lupien laatijoiden ja tarkastajien kokemusten ja tietämyksen perusteella. Vastaajia pyydettiin toimittamaan tietoja jätteenpolttolaitoksista, joiden kanssa he ovat tekemisissä, kattaen eri näkökohtia yleisistä tiedoista tiettyihin BAT-menetelmiin.
Kyselyyn vastanneita pyydettiin toimittamaan tietoja jätteenpolttolaitoksista, joiden kanssa he ovat tekemisissä.
• Lupien uusimisen tila: Merkittävä määrä vastauksia osoitti, että lupien uusimisprosessit uusien BATC:iden sisällyttämiseksi niihin olivat "käynnissä" tai "vielä käynnistymässä" kyselyn lähettämisen aikaan. Tämä korostaa, että vuoden 2024 määräajan noudattaminen on edelleen haasteellista.
Tämä korostaa, että vuoden 2024 määräajan noudattaminen on edelleen haasteellista.
• Päästöraja-arvojen (ELV) asettaminen: Tutkimus osoitti, että ELV-arvot asetetaan yleensä BAT-AEL-alueen ylärajaa kohti.
• Kertomuksen mukaan, "ELV-arvojen asettamista koskevaan kysymykseen useimmat vastaukset ovat olleet 'Ylärajalla'."
.
• Syitä tälle lähestymistavalle olivat muun muassa BAT:n soveltuvuus olemassa oleviin laitoksiin (tilanpuute, kustannus-hyötyanalyysi) ja se, että IED-luvissa (teollisuuspäästödirektiivi) asetetut ELV-arvot ovat usein korkeampia kuin BAT-AEL-arvot.
• Kääntäen, pienempi osuus vastauksista ilmoitti, että ELV-arvot asetetaan "keskelle" tai "alarajalle."
• Other Than Normal Operating Conditions (OTNOC): OTNOC:ien hallinta on kriittinen kysymys. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä pidetään OTNOC:nä ja asetetaanko ELV-arvot näinä aikoina.
• Yleisesti mainittuihin OTNOC:iin kuuluvat "Laitoksen vikaantuminen" ja "Ilmapuhaltimien tai indusoidun vedon puhaltimien vikaantuminen."
• Merkittävä osa vastaajista (53 %) ilmoitti, että "ELV-arvoja EI aseteta" OTNOC:n aikana, kun taas toiset (29 %) asettivat ELV-arvot kaikille epäpuhtauksille ja pienempi ryhmä (18 %) joillekin.
• Raportissa todetaan, että "BAT 5 kiinnittää huomiota siihen, että OTNOC-seuranta on suoritettava suorilla päästömittauksilla (esim. niiden epäpuhtauksien osalta, joita seurataan jatkuvasti) tai korvaavien parametrien seurannalla, jos tämä osoittautuu tieteellisesti yhtä laadukkaaksi tai paremmaksi kuin suorat päästömittaukset."
• OTNOC-hallintasuunnitelmien muoto ei ollut laajalti saatavilla tutkimuksen aikaan.
• NOxin vähentäminen: SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) ja SCR (Selective Catalytic Reduction) olivat yleisimpiä ilmoitettuja NOxin vähentämistekniikoita.
• Raportissa todetaan, "Yleisimmin käyttöönotetun NOx:n vähentämistekniikan osalta on käynyt ilmi, että useimmat laitokset ovat asentaneet SNCR:n; yhdelläkään ei ole SNCR:n ja SCR:n yhdistelmää.
• Huomionarvoinen havainto on, että "Monille laitoksille NOX:n BAT AEL-arvon saavuttaminen on haaste". ja että "SNCR:llä ei voida saavuttaa BAT-AEL-alueen keskitasoa." Tämä viittaa siihen, että mahdolliset tulevat parannukset voivat olla tarpeen tiukempien raja-arvojen saavuttamiseksi.
• Happokaasujen vähentäminen: Kuiva sorbentti-injektio oli yleisimmin käytetty tekniikka. Raportissa mainitaan sen edut (ei vedenkulutusta, vähemmän jätevesiä), mutta todetaan myös, että "se ei välttämättä ole optimaalinen alimpien raja-arvojen saavuttamiseksi. Lisäksi korostetaan mahdollista siirtymistä märkäpesureihin tiukempien raja-arvojen (kuten elohopean) osalta.
• Jatkuva seuranta (dioksiinit ja elohopea): Tutkimus paljasti vaihtelua dioksiinien (PCDD/F) ja elohopean jatkuvan seurannan toteuttamisessa.
• Dioksiinien osalta niiden laitosten osuus, joissa jatkuvaa seurantaa "Jo käytössä" (37 %) oli yhtä suuri kuin niiden "Ei käytössä eikä säädetty vuoden 2023 kuluessa."
• Elohopean osalta suurempi prosenttiosuus oli "Määrätty vuoden 2023 kuluessa" (47 %) verrattuna niihin "Jo käytössä" (37 %).
• Perusteluna sille, miksi pitkäaikaista näytteenottoa ei asenneta, oli usein "todistetusti alhainen ja vakaa pitoisuus.
• Kertomuksessa todetaan, että BAT 30:n (dioksiinit) ja BAT 31:n (elohopea) soveltaminen on useimmissa tapauksissa "jatkuva haaste" ja merkittävä osa ilmoitti, että "ei ole asennettu eikä määrätty" jatkuvatoimisia järjestelmiä.
• Energiatehokkuus (BAT AEEL): Energiatehokkuus on todettu "todelliseksi haasteeksi" jätteenpoltossa. Vaikka suuri osa vastaajista piti BAT AEEL:ää pakollisena (63 %), huomattava osa ei pitänyt sitä pakollisena (37 %).
• Raportissa todetaan, että BAT AEEL:iin "sovellettava lähestymistapa perustuu BAT AEEL:n (jota IED:n säännöksissä pidetään nimenomaisesti pakollisena) ja liitännäisten energiatehokkuustasojen (Associated Energy Efficiency Levels) väliseen eroon, jota voidaan pitää tavoiteltavana tavoitteena."
• BAT 19:n (lämmöntalteenottokattila) ja BAT 20:n (energiatehokkuuden lisääminen) soveltamista tutkittiin.
• Poikkeukset: Pieni prosenttiosuus vastauksista osoitti, että poikkeuksia oli sallittu, lähinnä ilmaan joutuvien päästöjen osalta. Joissakin tapauksissa annettiin yksityiskohtaisia tietoja epäpuhtauksista ja sallituista raja-arvoista.
Poikkeuksia ei ollut.
• Kiertotalous: Kiertotalouden periaatteita on otettu huomioon toimenpiteillä, joilla vähennetään vedenkäyttöä/jätevesien syntymistä ja käsitellään/kierrätetään kuonaa ja pohjatuhkaa.
• Kuivapuhdistusjärjestelmien laajamittainen käyttö vähentää osaltaan jäteveden syntymistä.
• Kuonien ja pohjatuhkien käsittely ja kierrätys suoritetaan pääasiassa muualla kuin tuotantolaitoksessa. Yleisiä käytäntöjä ovat metallien talteenotto, sekundääristen kiviainesten tuottaminen, hyödyntäminen sementtiuuneissa tai kaatopaikalle sijoittaminen.

2. Paikalla käynnin havainnot (Paikalla käyntiraportin perusteella):

• Veolia SELCHP (Kunnallinen WI): Jätteiden vastaanotto: Silmämääräinen tarkastus, toimitusten punnitus olivat tavanomaisia. Radioaktiivisuuden havaitseminen todettiin ei harjoitetuksi, mikä on perusteltua Ison-Britannian'radioaktiivisia lähteitä koskevan sääntelyjärjestelmän vuoksi.
• Toiminnot: Jätteiden sisältämien dityppioksidipullojen käsittely korostui haasteena, joka aiheutti vahinkoa uunille. Jätteiden sekoittaminen ja sekoittaminen ennen polttoa todettiin.
• Energian talteenotto: Havaittiin merkittävää sähköntuotantoa ja lämmön vientiä kaukolämpöverkkoon. Suunnitelmat kaukolämpöverkon laajentamiseksi osoittavat entisestään, että energiatehokkuuteen panostetaan.
• Pölypäästöt: IBA sammutetaan vedessä ja varastoidaan rakennuksen sisällä, mikä minimoi pölyriskin.
• Jäteveden käsittely: Erityisesti on huomattava, että polttolaitoksessa ei ole "jätevedenpuhdistamoa, koska kaikki prosessissa syntyvä vesi käytetään uudelleen IBA:n sammutusprosessissa."
.
• Pohjatuhkan hallinta: Tuhkasta otetaan näytteet TOC:n (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) määrittämiseksi. Sammutuksen jälkeen rautametallit otetaan talteen paikan päällä, ja tuhka lähetetään muualle metallin talteenottoa ja rakennuskiviaineksen valmistusta varten.
• Savukaasujen puhdistus: Pussisuodatin, puolikostea absorbaattori ja SNCR olivat käytössä olevat puhdistusjärjestelmät.
• Valvonta: Reaaliaikaiset päästötasot näkyvät valvomossa.
• Jatkuva tarkkailu (Yhdistyneen kuningaskunnan lähestymistapa): Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovelletaan joustavaa lähestymistapaa, jonka mukaan toiminnanharjoittajien ei tarvitse suorittaa jatkuvaa tarkkailua, jos ne voivat osoittaa, että niiden dioksiinipäästöt ovat aina alle määräaikaisen tarkkailun raja-arvon ja elohopeapäästöt alle 10 µg/m3." Tämä poikkeaa monissa muissa EU-maissa pakollisesta jatkuvasta tarkkailusta.
• Yleisön käsitys: WI on edelleen kiistanalainen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopassa, vaikka sitä pidetäänkin parempana vaihtoehtona ilmastonmuutoksen kannalta kuin kaatopaikkoja.
• Luvanmukaisuus: Polttolaitoksen lupaa kuvailtiin kattavaksi ja yksityiskohtaiseksi, ja se sisälsi parhaan käytettävissä olevan tekniikan.
• Päiväryhmän IBA-käsittelylaitos: IBA-lähde: Käsittelee SELCHP-laitoksen pohjatuhkaa.
• Pölynhallinta: Havaittiin hyviä pölynhallintajärjestelmiä, mukaan lukien katetut kuljettimet ja vesisumutukset sekä riittävän kosteuspitoisuuden varmistaminen tuhkassa.
• Metallien talteenotto: Laitoksessa hyödynnetään seulontaa, seulontaa, murskausta, aeraulista erottelua, magneettierotusta (rautapitoiset) ja pyörrevirtaerotusta (ei-rautapitoiset). Viimeaikaiset investoinnit pyörrevirtaerotuksen lisäämiseen ovat osoittautuneet taloudellisesti hyödyllisiksi.
• Kypsytys ja pesu: Vanhentamisprosesseja (karbonatisointi, valutus, hapetus) käytetään, usein kostutuksen kanssa kosteuden optimoimiseksi ja pölyämisen estämiseksi. Pesua käytetään liukoisten aineiden huuhtoutuvuuden vähentämiseksi.
• End-of-Waste-status: Keskusteltiin mahdollisuudesta, että käsitelty kiviaines saavuttaisi End-of-Waste-statuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
• Kiertotalous: Laitos edistää kiertotaloutta ottamalla talteen metalleja ja tuottamalla kierrätysmursketta IBA:sta.

3. Haasteet ja ehdotukset:

Kummassakin lähteessä tuodaan esiin kriittisiä kohtia ja ehdotuksia tulevaa työtä varten:

• Kriittiset kohdat BATC:n toteutuksessa:OTNOC-hallintasuunnitelmien selkeys ja toteutus.
• Toimijoiden toimittamien energiatehokkuustietojen luotettavuuden tarkistaminen.
• Työkalujen kehittäminen "todistetusti alhaisen ja vakaan Hg-pitoisuuden arvioimiseksi."
• Tehokkaiden ratkaisujen löytäminen pohjatuhkaa ja kuonaa varten.
• Käsitellään epäjohdonmukaisuuksia/eroja IED:n ja BAT:n välillä.
• Ehdotetut käytännön työkalut:Mallit OTNOC-hallintasuunnitelmia varten.
• Suunnitelmat omavalvonnasta.
• Tarkastuslistat tarkastajille.
• Raportit yhtenäisen BAT:n hyväksymisestä ja tulkinnasta luvissa.

Kokonaisjohtopäätökset:

Jätteenpolton BAT-päätelmien täytäntöönpano vuonna 2019 on monimutkainen tilanne IMPELin jäsenmaissa. Vaikka edistystä on tapahtunut erityisesti energian talteenoton ja kierrätyksen kaltaisilla aloilla, on edelleen haasteita mukauttaa nykyiset laitokset täysin uusien BAT-AEL-vaatimusten mukaisiksi vuoden 2024 määräaikaan mennessä. Lupien myöntämisessä ja dioksiinien ja elohopean jatkuvan seurannan toteuttamisessa esiintyvät erot korostavat aloja, joilla yhdenmukaistamista ja ohjeiden kehittämistä on jatkettava.

Käynneillä paikan päällä saatiin arvokasta käytännön tietoa BAT:ien soveltamisesta todellisissa olosuhteissa, ja niissä esiteltiin sekä onnistuneita toteutuksia (esim. jäteveden uudelleenkäyttö SELCHP:ssä, tehokas metallien talteenotto Day Groupissa) että meneillään olevia haasteita (esim. NOx:n vähentäminen vanhemmissa laitoksissa, ongelmallisen jätteen käsittely). Yhdistyneen kuningaskunnan lähestymistapa jatkuvaan tarkkailuun, joka perustuu todistetusti alhaisiin päästöihin, edustaa erilaista näkökulmaa verrattuna pakollisiin vaatimuksiin muualla.

Tunnistetut kriittiset kohdat ja ehdotetut käytännön välineet korostavat tarvetta jatkaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa IMPEL-verkostossa, jotta tarkastajia ja lupien laatijoita voidaan tukea WI:n BAT-päätelmien tehokkaassa ja johdonmukaisessa täytäntöönpanossa. Hankkeessa keskitytään omavalvontaan liittyviin vaatimuksiin ja käytännön työkalujen kehittämiseen, mikä on ratkaisevan tärkeää näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Jatkotoimet:

• Kyselytutkimuksen aineiston lisäanalyysi, jotta voidaan tunnistaa erityisiä ohjausta vaativia alueita.
• Käytännön työkalujen kehittäminen kyselyyn vastanneiden ehdotusten pohjalta.
• Työpajojen ja tiedonvaihtotapahtumien järjestäminen parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja täytäntöönpanohaasteiden käsittelemiseksi.
• Käynneillä paikan päällä saatujen oivallusten huomioon ottaminen ohjeiden kehittämiseksi, erityisesti OTNOC-hallinnan, jatkuvan seurannan lähestymistapojen ja IBA:n kiertotalousnäkökohtien osalta.

Tässä asiakirjassa esitetään yhteenveto keskeisistä teemoista, ajatuksista ja tosiasioista, jotka on esitetty IMPELin raportissa käytännön välineistä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien täytäntöönpanemiseksi jätteenpolton osalta teollisuuspäästödirektiivin (IED) mukaisesti. Siinä korostetaan sääntelyviranomaisten kohtaamia haasteita ja niiden ratkaisemiseksi kehitettyjä välineitä.

Keskeiset teemat:

• Käytännön ohjeiden tarve: Raportissa korostetaan laajaa tarvetta käytännön ohjeille lupien laatijoille ja tarkastajille, jotta he voivat panna tehokkaasti täytäntöön jätteenpolttoa koskevat BAT-päätelmät. Näiden päätelmien soveltaminen IED-lupiin on merkittävä haaste sääntelyviranomaisille.
• Käytännön työkalujen kehittäminen:  IMPELin jätteenpolton alaryhmä on kehittänyt kaksi keskeistä käytännön työkalua: omavalvontasuunnitelman (ja siihen liittyvän raporttimallin) sekä tarkistuslistan tarkastajille. Näiden välineiden tarkoituksena on auttaa sääntelyviranomaisia asettamaan valvontamääräyksiä ja valmistautumaan tarkastuksiin, joissa keskitytään parhaan käytettävissä olevan tekniikan täytäntöönpanoon.
• Standardointi ja tiedonkeruu: Kertomuksessa edistetään seurannan ja raportoinnin standardointia tarjoamalla yksityiskohtaisia malleja ja viittaamalla asiaa koskeviin EN- ja ISO-standardeihin. Omavalvontaraportin tavoitteena on syntetisoida toiminnanharjoittajien tiedot, jotta niitä voidaan helposti vertailla eri WI-laitosten välillä.
• Ympäristöasioiden hallintajärjestelmien merkitys: Kertomuksessa korostetaan, että vankka ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on toiminnanharjoittajien ennakkoedellytys seurantasuunnitelman vaatimusten noudattamiselle. Tähän ympäristöjärjestelmään tulisi sisältyä ohjelmia tarkkailua, päästöjen hallintaa, jätevirtojen hallintaa, jäämien hallintaa ja vaatimustenvastaisuuksien arviointia varten.
• BAT-toteutuksen painopiste:  Kehitetyt työkalut ja tarkastajan tarkistuslista perustuvat suoraan WI:n BAT-päätelmiin, jotka kattavat ympäristönsuojelun tason eri näkökohdat, kuten seurannan, yleisen suorituskyvyn, energiatehokkuuden, päästöt ilmaan ja veteen, materiaalitehokkuuden ja melun.

Tärkeimmät ajatukset ja faktat:

• IMPEL's Role: IMPEL (European Union Network for the Implementation and Enforcement of Environmental Law) on kansainvälinen non-profit-järjestö, joka helpottaa ympäristöviranomaisten välistä yhteistyötä ja vaihtoa ympäristölainsäädännön tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. IMPELin asiantuntemus on ratkaisevan tärkeää kehitettäessä käytännön välineitä IED:n ja sen BAT-päätelmien kaltaisen monimutkaisen lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Raportissa todetaan, että IMPEL "on Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ympäristöviranomaisten ja muiden eurooppalaisten viranomaisten kansainvälinen, ei-professionaalinen yhdistys.... Verkoston tavoitteena on luoda Euroopan yhteisöön tarvittava sysäys, jotta edistyttäisiin ympäristölainsäädännön tehokkaamman soveltamisen varmistamisessa."
• Kohderyhmä: Käytännölliset työkalut on suunniteltu erityisesti "tarkastajille ja lupien laatijoille" auttamaan heitä "asettamaan valvontamääräyksiä BATc:n mukaisesti ja BAT:n asianmukaiseen täytäntöönpanoon keskittyvän tarkastuksen valmisteluvaiheessa."
• Työkalujen rakenne: Omavalvontasuunnitelma: Tässä asiakirjassa annetaan toiminnanharjoittajille ohjeita, joissa hahmotellaan "mitä toiminnanharjoittajan on tehtävä" WI:n BAT- tai lupamääräysten perusteella eri parametrien, kuten laitostietojen, tulevan jätteen, energian, raaka-aineiden, vedenkäytön, ilmaan ja veteen joutuvien päästöjen, jätehuollon ja melun osalta.
• Self-Monitoring Report: Tämä toimii mallina "synteesinä kaikista tiedoista, jotka toiminnanharjoittaja on kerännyt ‘viitevuoden’ aikana BATc:n ja lupamääräysten mukaisesti." Siinä käytetään tietolomakemuotoa, jossa on tarkkailusuunnitelman elementtejä vastaavat taulukot, mikä helpottaa tietojen toimittamista ja vertailua.
• Checklist for Inspectors: Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita tarkastajille, ja siinä luetellaan kunkin kohteen osalta todennettavat erityiset BAT-päätelmät. Se sisältää mukautettavan paikan päällä tehtävän tarkastuksen mallin.
• Edellytykset toiminnanharjoittajille: Toiminnanharjoittajien on otettava käyttöön EMS, joka sisältää seuraavat keskeiset osatekijät:
• seuranta- ja mittausohjelma.
• Jatkuvatoimisen päästöjen seurantajärjestelmän (CEMS) hallintakäsikirja.
• Jätevirran hallinta.
• Jäämien hallintasuunnitelma.

• Erittely ja vaatimustenvastaisuuksien korjaaminen. EMS on "sisäinen asiakirja, jossa kuvataan toiminnot" tiedonkeruuta, valvontakampanjoita ja näytteiden käsittelyä/analyysiä varten.
• Toiminnanharjoittajan vastuu: Laitoksen toiminnanharjoittaja on viime kädessä vastuussa seurantasuunnitelman määräysten täytäntöönpanosta, vaikka ulkopuoliset tahot suorittaisivat seurantatoimia.
• Tarkastajan alustavat toimet: Tarkastajien on ennen paikalla tehtävää tarkastusta suoritettava ratkaisevan tärkeitä alustavia toimia:
• Analysoi lupa, erityisesti "räätälöidyt luvat."
• Katso toiminnanharjoittajan EMS, mukaan lukien jätevirtojen hallinta, CEMS-käsikirja ja korjaavat toimet.
• Tunnista laitoksen kriittiset kohdat. Nämä vaiheet "parantavat tarkastusten tehokkuutta ja kohdentamista."
• Tarkat tarkkailuparametrit: Raportti sisältää yksityiskohtaiset taulukot, joissa esitetään ilmapäästöjen, vesipäästöjen ja jäämien tarkkailtavat parametrit sekä ehdotetut taajuudet ja standardit. Esimerkiksi taulukossa 8 luetellaan ilmapäästöjen parametrit, kuten CO, CO2, NH3, TOC, NOX, N2O, SOX, HCl, HF, pöly, metallit (Sb, As, Tl, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Co, Se, Sn, Zn, V, Mn), dioksiinit/furaanit (PCDD/F), PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet ja elohopea (Hg). Taulukossa 13 esitetään sama vesipäästöjen osalta.
• BAT-toteutuksen tarkistuslistan osiot: Tarkastajan tarkistuslista rakentuu BAT-päätelmien ympärille ja kattaa keskeiset alueet: Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät (BAT 1), seuranta (BAT 2-8), yleinen ympäristö- ja polttotehokkuus (BAT 9-18), energiatehokkuus (BAT 19-20), päästöt ilmaan (BAT 21- 31), päästöt veteen (BAT 32-34), materiaalitehokkuus (BAT 35-36) ja melu (BAT 37).
• Säännösten noudattamatta jättämisestä raportointi: Kertomuksessa todetaan nimenomaisesti, että "Säännösten noudattamatta jättäminen ja muu vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvä viestintä ei kuulu tämän asiakirjan soveltamisalaan. Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava viranomaisille erikseen, kun tällaisia asioita ilmenee." Omavalvontaraporttimalli sisältää kuitenkin osiot, joihin kirjataan "Rikkomusten määrä tai prosenttiosuus" jatkuvien ilma- ja vesipäästöjen osalta, sekä "Rikkomustaulukko", johon kirjataan yksityiskohdat, kuten päivämäärä, mitattu pitoisuus ja toteutetut toimet.

Johtopäätös:

IMPELin raportissa "BATc jätteenpoltosta: käytännön työkaluja" tuodaan esiin haasteita IED:n BAT-päätelmien täytäntöönpanossa jätteenpolton osalta. Raportissa käsitellään näitä ongelmia tarjoamalla konkreettisia käytännön työkaluja – omavalvontasuunnitelma/-raportti ja tarkastajan tarkistuslista – sääntelyviranomaisten ja toiminnanharjoittajien avuksi. Näissä välineissä korostetaan standardoitua seurantaa, kattavaa tiedonkeruuta ja keskittymistä erityisten parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden täytäntöönpanon todentamiseen jätteenpolttolaitosten eri ympäristönäkökohtien osalta. Raportissa korostetaan tehokkaan ympäristöjärjestelmän merkitystä onnistuneen seurannan ja vaatimustenmukaisuuden perustana.