Projektin kuvaus: Sääntelyviranomaisten tukeminen jätettä vähentävien ja tuotteiden käyttöikää pidentävien ekoinnovatiivisten liiketoimintakäytäntöjen valvonnassa.
Kiertotalouden kehyksessä edistetään kiertotalouden liiketoimintamalleja. Näillä malleilla pyritään pidentämään tuotteiden käyttöikää ja pidentämään materiaalien käyttöä. Kyse on tuotteista tai materiaaleista, joita käytetään uudelleen tai käytetään edelleen toiseen, uuteen tarkoitukseen (laajennettu käyttö). Ennen uudelleenkäyttöä tai laajennettua käyttöä ne voidaan korjata, kunnostaa tai valmistaa uudelleen.
Kiertotalouden liiketoimintamalleilla pyritään - jätehierarkian mukaisesti - estämään tuotteiden tai materiaalien hylkääminen ja muuttuminen jätteeksi. Käytännössä voi kuitenkin syntyä kysymyksiä siitä, onko jokin aine tai esine todellakin hylätty vai ei.
Teemoja jotka käytännössä aiheuttavat kysymyksiä:
- Erottelua uudelleenkäytön ja korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen välillä
- Erottelu uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön valmistelun välillä; mitkä korjaukset hyväksytään vielä uudelleenkäytön alle?
- laajennetun käytön merkitys, ero uudelleenkäyttöön (uudelleenkäyttö: sama käyttötarkoitus; laajennettu käyttö ei useinkaan ole sama käyttötarkoitus); mitä vaatimuksia laajennetun käytön tulisi täyttää? .
- erottelu uudelleenkäytön/laajennetun käytön ja sivutuotteen välillä .
- kierrätys: milloin materiaali soveltuu suoraan uudelleenkäyttöön alkuperäiseen käyttötarkoitukseen; mitä ehtoja tai kriteerejä tuotteen on täytettävä; samat ominaisuudet kuin neitseellisellä tuotteella?
- tarvitaanko sertifiointia korjaus-, kunnostus- tai uudelleenvalmistusvaiheen jälkeen, jotta voidaan todeta, että tuotetta voidaan pitää uutena tavarana .
- tarvitaanko korjatulle tuotteelle takuujärjestelmä (erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta) .
- käytettyjen komponenttien välittäjien on oltava sertifioituja, ja jopa uudelleenvalmistajien on oltava sertifioituja, jotta voidaan varmistaa, että logistista uudelleenvalmistusketjua ei käytetä EU:n jätelainsäädännön huijaamiseen.
- Luvan myöntäminen uudelleenkäyttöön valmisteluun: voidaanko se tehdä yksinkertaistetun menettelyn avulla? onko lopputuote eräänlainen EoW vai jotain muuta?
- hävittämistarkoitus; materiaalin haltijan aikomus (onko se taakka vai ei?), esimerkki käytetyt vaatteet
- aikainen varastointi
- kakkosvaatteet, käytetyt huonekalut tai muut lahjoitustavarat: pitäisikö ne käyttää samaan tarkoitukseen? Huonekalut polttoaineena on jätettä? Käytetyt vaatteet, jotka kerätään kemialliseen kierrätykseen jätettä?
Tämän WMCE:n sateenvarjohankkeenosahankkeen tavoitteena on.eu/en/topic/waste-and-tfs/waste-management/projects/wmce-waste-management-and-circular-economy-umbrella-project"> on valmistella ohjeistus ympäristöviranomaisille, kun ne sääntelevät kiertotalouden puitteissa käytöstä poistamisen, uudelleenkäytön ja laajennetun käytön käsitteisiin liittyviä monimutkaisia kysymyksiä. Uusien liiketoimintamallien syntyessä, joissa kestävyys ja resurssitehokkuus ovat etusijalla, on yhä tärkeämpää määritellä selkeästi, milloin materiaali katsotaan jätteeksi ja milloin se on tuote, jota voidaan käyttää edelleen.
Tässä ohjeessa selvitetään uudelleenkäytön, jatkokäytön ja uudelleenkäytön valmistelun välisiä eroja sekä annetaan käytännön työkaluja ja esimerkkejä johdonmukaisen päätöksenteon tueksi. Ohjeissa annetaan myös suosituksia sen arvioimiseksi, onko materiaali tai tuote poistettu käytöstä, mukaan lukien edellytykset, joiden on täytyttävä, itsearvioinnin ja ennakkohyväksynnän rooli sekä tukivälineiden, kuten ilmoittavien lausuntojen, käyttö.
Lisäksi asiakirjassa käsitellään tarkastusten kannalta olennaisia käytännön näkökohtia—kuten väliaikaista varastointia ja korjaustoiminnan sertifiointivaatimuksia—ja ehdotetaan tarkastustyökaluja, jotka auttavat sääntelyviranomaisia kentällä.
Seuraa tätä sivua päivityksistä ja tärkeimmistä tapahtumista koko hankkeen ajan.