Briefing Document: Kiertotalouden periaatteiden sisällyttäminen IED-lupiin

.

Tässä asiakirjassa esitetään yhteenveto ja analyysi keskeisistä teemoista, ajatuksista ja tosiasioista, jotka on esitetty IMPEL-ohjeistuskertomuksen sisältämissä otteissa, jotka koskevat kiertotalouden periaatteiden sisällyttämistä teollisuuspäästödirektiivin (IED) mukaisiin lupiin.

Huomautusasiakirja sisältää yhteenvedon ja analyysin keskeisistä teemoista, ajatuksista ja tosiasioista.

1. Ohjeistuksen yleiskatsaus ja tavoitteet:

Tämän ohjeasiakirjan keskeisenä tarkoituksena on auttaa Euroopan unionin (EU) ja assosioituneiden maiden ympäristösääntelyviranomaisia mukauttamaan IED-lupien vaatimukset kiertotalouden periaatteisiin ja mittaamaan tehokkaasti suorituskykyä. Asiakirja on tarkoitettu laajalle kohderyhmälle, johon kuuluvat sääntelyviranomaiset, lupien laatijat, laitostarkastajat ja paikalliset poliittiset päättäjät.

• Keskeinen tavoiteselitys: Oppaan tarkoituksena on "auttaa sääntelyviranomaisia sisällyttämään 'uusiin IED-kiertolupiin 'säännöksiä omavalvontasuunnitelmista ja -raporteista.'"Näiden raporttien tulisi sisältää tietoja, joiden avulla voidaan valvoa kiertotaloutta kiertotalousindeksin kaltaisten työkalujen avulla. Asiakirja toimii pohjana päätöksenteolle, ehtojen asettamiselle ja antaa toimijoille mahdollisuuden saavuttaa kierrätystavoitteet.
• Kohderyhmä: Ohjeet on suunnattu nimenomaisesti "sääntelyviranomaisille, lupien laatijoille, laitosten tarkastajille. Paikalliset poliittiset päättäjät hyötyvät tämän asiakirjan läpikäymisestä, sillä siinä tarkastellaan vaiheittain niitä täytäntöönpanokysymyksiä, joita sääntelyviranomaisten ja teollisuuden on tarkasteltava."

2. Sääntelytausta ja ajurit:

Kiertotalouden periaatteiden sisällyttämistä IED-lupiin ohjaavat kattavat EU:n ympäristöstrategiat ja -lainsäädäntö. Ohjeissa korostetaan näiden politiikkojen keskinäistä yhteyttä ja korostetaan, että teollisuuden materiaalien käytön parantaminen on Euroopan ensisijainen prioriteetti.

• European Green Deal: Vuonna 2020 hyväksytyn kattavan strategian tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Se nimenomaisesti "kannattaa kiertotalouden toteuttamista, jossa resursseja käytetään tehokkaammin ja jätettä vähennetään."
• Kiertotalouden toimintasuunnitelma (CEAP): Kiertotalouden toimintasuunnitelman päätavoitteena on "muuttaa Euroopan unionin talouden resurssien käsittelyä edistämällä kestävyyttä ja tehokkuutta."Tähän sisältyy jätteen vähentäminen ja kierrätyksen ja uudelleenkäytön edistäminen kaikilla avainaloilla.
.
• Zero Pollution Action Plan: Tämä suunnitelma edistää laajempaa tavoitetta vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää kestävyyttä.
• Uusi teollisuusstrategia: Tämä strategia tukee siirtymistä kiertotalouteen edistämällä innovointia ja kilpailukykyä kestävissä teollisuuskäytännöissä.
• Relevantti EU-lainsäädäntö: Ohjeissa viitataan useisiin keskeisiin direktiiveihin ja asetuksiin, jotka tarjoavat oikeudellisen kehyksen ja antavat lisäpontta kiertotalouden integroinnille, mukaan lukien jätepuitedirektiivi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva direktiivi, pakkausjätedirektiivi, ekologista suunnittelua koskeva direktiivi ja yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi. CSRD, joka tulee voimaan 5. tammikuuta 2023, on merkittävä, koska se laajentaa kestävyysraportointivaatimuksia useampien yritysten osalta. Kriittisiä raaka-aineita koskeva laki (Critical Raw Material Act, CRMA) nostetaan esiin myös sen vuoksi, että sillä on tärkeä rooli puhtaiden teknologioiden kannalta keskeisten materiaalien saatavuuden turvaamisessa.

3. Kiertotalouden periaatteiden sisällyttäminen IED-lupiin:

Ohjeissa tarkastellaan sekä nykyisiä "koukkuja" nykyisessä IED-puitteistossa kiertotalouden periaatteiden integroimiseksi että yksilöidään alueita, joilla integrointia on lisättävä.

• Suorat toimenpiteet IED: Tarkistettu IED on linjassa laajempien EU:n strategioiden kanssa (Green Deal, CEAP, Zero Pollution). Siinä tunnustetaan kaivannaisteollisuuden, erityisesti metalliteollisuuden, strateginen merkitys vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle. Keskeisiin suoriin toimenpiteisiin kuuluu toiminnanharjoittajia koskeva vaatimus perustaa ja panna täytäntöön ympäristöjärjestelmiä, joissa keskitytään ympäristönsuojelun tason parantamiseen, jätteiden syntymisen ehkäisemiseen, luonnonvarojen ja veden käytön optimointiin sekä vaarallisten aineiden hallintaan. Lupiin olisi sisällytettävä myös resurssien kulutuksen ja uudelleenkäytön seurantavaatimuksia.
• Epäsuorat toimenpiteet ja kontekstiin integrointi: Ohjeissa ehdotetaan, että kiertotalousnäkökohdat sisällytetään lupaprosessin eri osa-alueisiin, mukaan lukien hakemusten tarkastelu, lupien kirjoittaminen ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmien rooli.
• Kiertotaloussuunnitelma: Keskeiseksi elementiksi ehdotetaan "kiertotaloussuunnitelman sisällyttämistä osaksi IED-hakemusta." Tässä suunnitelmassa tulisi hahmotella toiminnanharjoittajan'lähestymistapa kiertotalouteen toiminnan ja tuotteiden eri osa-alueilla. Liitteessä I esitetään yksityiskohtainen rakenne tällaisen suunnitelman sisällölle, joka kattaa toiminnot, lainsäädännöllisen taustan, EMS:n ja erityiset kiertotalouden osatekijät, jotka liittyvät tuotantoprosessiin, tuotteen elinkaaren loppupäähän, jätteiden tuottamiseen ja käytöstä poistamiseen.
.
• Kiertotaloussuunnitelman keskeinen sisältö: Suunnitelman olisi sisällettävä "yksityiskohtainen kuvaus laitoksessa suoritettavista toiminnoista, mukaan lukien prosessien virtauskaaviot," ja hahmotettava materiaali- ja energiapanokset ja -tuotokset. Suunnitelmassa olisi myös esitettävä yksityiskohtaisesti "käytössä oleva ympäristöjärjestelmä ... osoitettava selkeästi, miten käytössä olevassa ympäristöjärjestelmässä otetaan huomioon kierto." Erityistekijöitä, joita on käsiteltävä, ovat raaka-aineet (keskittyen sekundäärisiin raaka-aineisiin ja minimoiden erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä), tuotesuunnittelu (korostaen kestävyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä), teolliset symbioosimahdollisuudet, tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen strategiat (mukaan lukien palautuspalvelut ja pakkausjätteen minimointi), jätteiden minimointi ja jätehierarkian mukainen jätehuolto sekä käytöstäpoistosuunnitelmat, joissa priorisoidaan materiaalien ja laitteiden uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäytöstä huolehtimista.

4. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän (EMS) rooli:

Ohjeissa korostetaan EMS:n ratkaisevaa roolia kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa IED-laitoksissa. Vaikka ISO 14001 -standardi esitellään tämän mukaisesti yhtenäisenä standardina, ohjeissa hahmotellaan erityisiä seikkoja, jotka on otettava huomioon ympäristöjärjestelmässä kiertotalouden huomioon ottamiseksi.

• EMS-vaatimukset: EMS:n tulisi sisältää "kemikaaliluettelo laitoksessa olevista tai sieltä peräisin olevista vaarallisista aineista sekä toimenpiteet jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja resurssien ja energian käytön sekä veden uudelleenkäytön optimoimiseksi."
.
• Kiertotalouden tavoitteiden saavuttaminen EMS: Ohjeistuksessa luetellaan EMS:ssä huomioon otettavia erityisiä teemoja, kuten primaaristen raaka-aineiden käytön rajoittaminen, kestävien primaari- ja sekundäärimateriaalien käytön lisääminen, tuotteiden suunnittelu kiertokulkuvaikutusten huomioon ottamiseksi, resurssi- ja jätehuoltosuunnitelmien toteuttaminen ja resurssien kulutuksen inventointi.

5. Kiertotalouden suorituskyvyn arviointi: Kiertotalousindeksi:

Ohjeiden merkittävä panos on "Kiertotalousindeksin" kehittäminen IED-laitoksille. Tämä indeksi tarjoaa menetelmän yksittäisten laitosten kiertotaloudellisen suorituskyvyn kvantifioimiseksi ja arvioimiseksi.

• Indeksin tarkoitus: Indeksin tavoitteena on tehdä kiertosuorituskyvystä "läpinäkyvää ja mitattavissa olevaa,"mahdollistaen yhteiset parannuspolut ja vertailuanalyysit.
• Metodologia: UNI/TS 11820:n kaltaisten standardien innoittamana indeksi käyttää kiertävyyden arvioinnissa luokitusjärjestelmää, tyypillisesti asteikolla 0-100. Siinä käytetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon koko tuotteen elinkaari. Menetelmään kuuluu keskeisten suorituskykyindikaattoreiden (KPI) määrittely, todisteiden kerääminen, tietojen normalisointi, painotusten määrittäminen, indeksin laskeminen ja tulosten tulkinta.
• Suorituskykymittariluokat: Ohjeissa ehdotetaan seitsemää suorituskykymittariluokkaa: Ympäristöjohtaminen, energian ja resurssien kulutus, päästöt, jätteet ja sivutuotteet, tuotesuunnittelu, toimitusketju ja logistiikka sekä politiikka ja sosiaalinen vaikutus.
• CE-indeksin sovellukset: Lupien laatijoille: Indeksiä voidaan käyttää "arvioitaessa, ovatko ehdotetut laitokset tai prosessimuutokset CE-periaatteiden mukaisia,""määriteltäessä erityisiä kiertotalouden tavoitteita, jotka voidaan sisällyttää lupaehtoihin,"ja "vaadittaessa toiminnanharjoittajia seuraamaan ja raportoimaan CE-mittareita." Se voi myös auttaa vaatimusten räätälöinnissä sektorikohtaisesti ja tukea kiertotalouteen siirtymistä määräämällä asteittaisia parannuksia.
• IED-tarkastajille: Indeksi helpottaa lupaehtojen "seurantaa ja todentamista" ja auttaa "tunnistamaan vaatimustenvastaisuudet" tarjoamalla selkeät kriteerit kiertotalousvaatimuksista poikkeamiselle.
• CE-indeksin käytön edut: Niitä ovat muun muassa tietoon perustuvien päätösten tekeminen, edistymisen seuraaminen ajan mittaan ja IED:n resurssitehokkuuden ja jätteen minimoinnin tavoitteiden mukainen toiminta.
• rajoitukset: Ohjeissa todetaan, että kiertoindeksi "ei sovellu suoraan vertailuun erityyppisten laitosten välillä" prosessien ja resurssivaatimusten vaihteluiden vuoksi. Se on tehokkain saman laitosluokan sisällä tehtäviin vertailuihin tai laitoksen suorituskyvyn seurantaan ajan mittaan.
Kiertokulkuindeksi on tehokkain laitosluokan sisällä tehtäviin vertailuihin tai laitoksen suorituskyvyn seurantaan ajan mittaan.

6. IED-toteutus:

.

Ympäristötarkastajat ovat ratkaisevassa asemassa, kun kiertotalouden periaatteita pannaan täytäntöön IED:n puitteissa.

• Keskeiset tehtävät: Tarkastajien tehtävänä on arvioida raaka-aineita, arvioida muunnossuunnitelmia, todentaa kiertotalouden periaatteiden noudattaminen (mukaan lukien suunnittelusuunnitelmien tarkistaminen kierrätettävyyden, jätteen minimointipyrkimysten ja palautekierrosten tarkastelun osalta) ja hyödyntää EMS-tietoja.

7. Suosituksia poliittisille päättäjille, sääntelyviranomaisille ja teollisuuden sidosryhmille:

.

Ohjeissa annetaan suosituksia eri sidosryhmille kiertotalouskäytäntöjen edistämiseksi IED:n noudattamisen yhteydessä.

• Hallitusten ja sääntelyviranomaisten osallistumisen merkitys: Hallituksilla ja sääntelyviranomaisilla on tärkeä rooli kiertotalouden käytäntöjen edistämisessä politiikan, sääntelyn ja yhteistyön avulla.
• Yhteistyön strategiat: Yhteistyön edistäminen teollisuuden toimijoiden, sääntelyviranomaisten ja muiden sidosryhmien (tietoinstituutit, rahoitusjärjestöt, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt) välillä on olennaista. Esimerkkejä strategioista ovat monien sidosryhmien foorumien perustaminen, kannustimien tarjoaminen kumppanuuksille ja teollisten symbioosien edistäminen.
• Poliittiset ja sääntelysuositukset: Konkreettisia suosituksia politiikalle ja sääntelylle ovat muun muassa resurssien käytön inventaarioiden vaatiminen luvissa, kestävyysraporttien analysointi niiden keskittymisen osalta kiertotalouteen ja kiertotalouspolitiikkojen yhdistäminen jätepäästöjen vähentämiseen. Kannustustoimenpiteisiin kuuluu resurssien saatavuudesta ja kustannuksista keskusteleminen yritysten kanssa kiertotalouskäytäntöjen edistämiseksi erityisesti kriittisten raaka-aineiden osalta.

8. Tapaustutkimukset ja parhaat käytännöt:

Ohjeisiin sisältyy useita tapaustutkimuksia, jotka havainnollistavat kiertotalouden periaatteiden onnistuneita toteutuksia teollisissa ympäristöissä. Näissä esimerkeissä tuodaan esiin käytännön sovelluksia, kuten:

• Betonin uudelleenkäyttö teräksen ja sementin tuotannossa.
• Forbo Flooring'in laaja kierrätysohjelma linoleumin leikkausjätteille ja "Take Back Service."
• Roof2Road'n prosessi kattobitumin kierrättämiseksi katto- ja asfalttipäällysteiden sekundääriseksi raaka-aineeksi.
• Cargill Multiseed'in kaakaon kuorien hyödyntäminen uusiutuvana polttoainelähteenä ja jäljelle jäävän tuhkan käyttömahdollisuudet lannoitteena.
• Amsterdamin satama'n strateginen maanjako ja investoinnit yhteiseen infrastruktuuriin, joilla helpotetaan teollista symbioosia ja yhdistetään yrityksiä resurssien ja energian vaihtoa varten.

Johtopäätös:

IMPEL-ohjeet tarjoavat kattavat puitteet ja käytännön työkalut kiertotalouden periaatteiden sisällyttämiseksi teollisuuspäästödirektiivin lupamenettelyihin ja täytäntöönpanoon. Ohjeissa korostetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä, olemassa olevien sääntelykehysten hyödyntämistä, sidosryhmien välisen yhteistyön edistämistä ja kiertosuunnitelman ja kiertoindeksin kaltaisten välineiden hyödyntämistä mitattavissa olevan edistyksen aikaansaamiseksi kohti kiertotalouden ja kestävän kehityksen teollisuussektoria Euroopassa. Tapaustutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa onnistuneista täytäntöönpanostrategioista.